Yksinäisyys / Loneliness vol. 2

NOTE: International friends, please see the 2nd page, you will see what you’re looking for there.

Jatkan vielä tätä aihetta koska koen sen tärkeäksi, kuten todennäköisesti moni muukin ketä tätä sattuu lukemaan. Samalla tavalla eli kahdella kielellä jälleen.

Tämä koko yksinäisyys juttu on alunperin alkanut joskus ehkä ala-asteella, mutta joka on vain pahentunut amiksessa vaikka niin ei pitänyt käydä vaan päinvastoin.
Olen ollut muistaakseni aina se kenellä on vähiten kavereita, ja jostain syystä suurinosa ihmisestä eivät ole halunneet edes tutustua muhun kunnolla, mutta ne ketkä ovat useasti ovat sanoneet että olen mukava ja välittävä jne. Niinhän olenkin, mutta riippuu todella paljon siitä miten he myös mua kohtelevat koska ei minulla ole mitään syytä kohdella ketään hyvin jos he kohtelevat minua väärin tai huonosti.

Amiksen kun aloitin 3 vuotta sitten Järvenpäässä, niin en tiennyt paljoa mitä se tulisi tarkoittamaan sosiaaliselle elämälleni. Alunperin se tarkoitti sitä, että olin yksin mutta jossain vaiheessa aloin saamaan kavereita asuntolasta, joista ainakin osan kanssa olen edelleen yhteyksissä mutta en kuitenkaan tarpeeksi näköjään. En sitä sano, että enkö arvoistaisi heitä ketkä voin laskea kavereiksi koska kyllä minä arvostan.

Asueassani noin vuoden Hyvinkäällä omassa asunnossa, siellä ei juuri ketään käynyt ja olin suurimmaksi osan ajasta yksin, vaikka kuinka yritin ihmisiä kysellä. Suurimmaksi osaksi ajasta ihmiset sano, ettei heillä ole varaa tulla jonka takia en sitten enään edes jaksanu kysellä koska osasin jo sanoa suoraan mikä vastaus tulee olemaan. Tämä on osa-syy miksi mut löytää todella usein tietokoneen äärestä, koska ei siis juuri muutakaan elämää ole jos niin voi sanoa.

Nyt kun olen muuttanut takaisin Turkuun, niin nekin vähät kaverit ketkä tiedän/tunnen/olen tekmisissä on aika pitkälti omien kaverien kanssa ja itse jään kaiken ulkopuolelle kuten tavallista, joka on aivan hemmetin perseestä varsinkin kun seinät haluaa “kaatua” päälle kun ei ole juuri mitään sosiaalista elämää vaikka halua olisikin siihen. 🙁 Musta tuntuu siltä, että haluaisin kadota netistä sekä sosiaalisista medioista joksikin aikaa vain sen takia, että näkisin olisiko kenelläkään ikävä tai onko kukaan kaivannut koska en todellakaan odottaisi montaa viestiä jos yhtään vaikka olisin esimerkikiksi kuukauden tavoitettavattomissa.

En ole täysin varma missä vaiheessa tämä on varsinaisesti mennyt tämän kaltaiseksi, että olen kaikkien porukoiden ulkopuolella. En kyllä edes tiedä haluaisinko olla missään porukassa kun en oikein isossa porukassa ainakaan tykkää olla.

Kertokaa kommenteissa pitäisikö tehdä tuo testi vaiko ei.

P.S Jos Englantia ymmärrät niin suosittelen lukemaan myös seuraavan sivun.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *